Finavia ja viranomaiset vaarantavat lentoturvallisuuden

21.01.2015 18:49
Asiantuntijan mukaan Suomessa lentäminen on tällä hetkellä hengenvaarallista. Suomen lentoliikennettä valvovan aluelennonjohdon henkilöstö ja laitteet ovat kriittisessä tilassa (esim. sähköiset turvajärjestelmät päivittämättä). Samalla vastuuviranomainen pesee kätensä.

Viime aikoina on uutisoitu paljon venäläiskoneiden liikkeistä Suomen tai Pohjoismaiden ilmatilassa ja niiden aiheuttamista vaaratilanteista. Suomessa kuitenkin Finavia ja lentoturvallisuudesta vastaavat viranomaiset nukkuvat Ruususen unta ja ovat mm. siirtämässä aluelennonjohdon – turvallisuuskriittisen toiminnon – tavalliseen toimistorakennukseen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tästä voi osuvasti todeta: ”Vain vänrikki ryhmittää kalliolle.”

Finavian johtaja Raine Luojus on ilmoittanut, että aluelennonjohdon siirrolla Finavia säästää vuodessa 1,5-2 miljoonaa, ja nämä säästöt koituvat asiakkaiden hyväksi. Tämä väite on kaukana totuudesta. Tosi asiassa Luojuksen palkka ja muun johdon bonukset syövät merkittävän osan tavoitelluista säästöistä, jotka jo muutenkin perustuvat kyseenalaisiin laskelmiin.

Kansanedustajat Ari Jalonen ja Ismo Soukola ovat todenneet tiedotteessaan viime kesäkuussa, että samalla kun aluelennonjohdon siirrolla tavoitellaan 2 miljoonan euron säästöjä, ”toimitusjohtaja nostaa palkkaa ja palkkioita vajaa 200 000 euroa vuodessa edeltäjäänsä enemmän, ja johtoryhmän ansiot ovat lähes tuplaantuneet vuoteen 2010 verrattuna, ollen nyt reilu 1,7 miljoonaa euroa vuodessa”. Johto siis käärii omiin taskuihinsa ne rahat, joilla järjestelmämme turvallisuus voitaisiin taata.

Finavian johdon väite siitä, että aluelennonjohto voi toimia turvallisesti Helsinki-Vantaalla, on perätön. Eikä valvovan viranomaisen, Trafin, olisi missään nimessä pitänyt hyväksyä tätä siirtoa. Mutta kuten Trafi on itsekin (epävirallisesti) myöntänyt, sillä ei ole riittävää asiantuntemusta analysoida kriittisesti siirrosta tehtyä turvallisuustarkastelua. Trafi siirtää tämän vastuun Finavialle. Käytännössä siis Finavia valvoo itse itseään!

Aluelennonjohto voi toimia Helsinki-Vantaalla turvallisesti vain siinä tapauksessa, että mitään kovin poikkeuksellista ei tapahdu. Valitettavasti maailmalla ja Suomessakin näitä poikkeuksia on esiintynyt aivan riittävästi. Tässä ”pieni” lista: Isis-isku, muu terrorismi, kyberhyökkäys, vieraan valtion aggressiivinen ensi-isku tai tilojen haltuunotto, valtion kiristäminen, lento-onnettomuus, tulipalo tai muu onnettomuus lentoaseman alueella, ebola tai muu epidemia, rakennusvaurio, laitevaurio, suuronnettomuus ym.

Aluelennonjohdon tilat Helsinki-Vantaalla eivät ole riittävän turvalliset poikkeustilanteita silmällä pitäen. Finavian johdon mielestä poikkeustilanteista kuitenkin selvitään sillä, että lentoaseman alueella on maanalaiset väistötilat (ja joitakin varajärjestelmiä). Dream on! Edes tulipalon sattuessa väistötilat eivät ole turvalliset, koska ilmanvaihdon kautta pääsee epäpuhtauksia sisään. Itse asiassa nykyaikaisen, osin komposiitista valmistetun lentokoneen palaessa turvallisin vaihtoehto on häipyä mahdollisimman nopeasti kilometrien päähän – ellei sitten välttämättä halua kuolla heti, tai viimeistään kahden vuoden sisällä hengittämiinsä myrkkyihin.

Turvallisuuskriittiset toiminnot pitäisi aina hajauttaa. Suomessa pitäisi olla vähintään 2 aivan eri paikoissa toimivaa aluelennonjohtoa. Tähän saakka tämä on toteutunut jotenkuten, kun Helsinki-Vantaa on tarvittaessa toiminut Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon sijaisena. Nyt tämä järjestely valitettavasti puretaan. Esimerkiksi Ukrainassa toimii useita aluelennonjohtoja; jos ainoa olisi ollut Krimissä, koko maan ilmatila olisi tällä hetkellä kapinallisten (Venäjän) hallussa, koska aivan ensimmäiseksi kapinalliset ottivat haltuunsa Krimin aluelennonjohdon.

Käytännössä me olemme luomassa tilannetta, jossa toivotamme terroristit tai vieraan vallan tervetulleeksi huonosti suojattuun aluelennonjohtoomme. Muun muassa Venäjän koneet pääsevät Helsinki-Vantaalle itärajalta tai kansainvälisen ilmatilan rajalta vain 5-6 minuutissa. Sen jälkeen venäläisten ei muuta tarvitse kuin kävellä sisään toimistorakennukseen ja aluelennonjohtoon (no joo, ovessa on ehkä yksi sähkölukko).

Jos lukijalle tulee epätodellinen olo, se on suotavaa. Kirjoittajalla on ihan samanlainen fiilis. Ei Suomen fiksut viranomaiset voi tehdä tällaista virhettä… vai voivatko sittenkin? Lopuksi esitän 10 Finavian valheellista väitettä aluelennonjohdosta ja kumoan ne.

1) Lennonvarmistus (aluelennonjohdon työ) on raskaasti tappiollista

Kirjanpidossa on kikkailtu kuluerillä siten, että ne eivät kuvaa aluelennonjohdon taloutta realistisesti.  Lennonvarmistuksen keskeisiä tuottoja ei ole kirjattu sen liikevaihtoon, jolloin liikevaihto näyttää tappiolliselta, vaikkei ole.

2) Aluelennonjohdon siirto säästää merkittävästi mm. työvoimakuluista

Tosi asiassa jo johtajan ja johtoryhmän palkan/palkkioiden korotukset syövät merkittävän osan säästöistä. Tämän päälle on tulossa 6 uutta päällikköä. Irtisanotut ovat matalapalkkaisia, usein naispuolisia lennonvarmistuksen työntekijöitä, joilla on ollut jopa 35 vuoden kokemus erityisalastaan.

3) Yhden lennonjohtokeskuksen malli ei sisällä riskejä

Maailmalla aluelennonjohtotoiminto on hajautettu nimenomaan turvallisuussyistä. Ai niin, mutta Suomihan on lintukoto, joten se voi toimia eri tavoin kuin muut maat.

4) Aluelennonjohdon siirrosta on tehty kansainväliset määräykset täyttävä turvallisuustarkastelu

Finavia on toimittanut em. turvallisuustarkastelun Trafiin 4.11.2014. Kuitenkin jo vuonna 2013 kesäkuussa Finavian johtaja esitteli TV2:n asiaohjelmassa ”turvallisuustarkastelua”, jonka se oli esittänyt ministeri Kyllöselle ja johon aluelennonjohdon siirtokin nojasi. Ainoa järkevä johtopäätös tästä on se, että v. 2013 ei ollut olemassa kansainväliset kriteerit täyttävää turvallisuustarkastelua ja ministerin päätös nojaa näin ollen aivan vääriin tietoihin.

Toinen kysymys on se, riittääkö kansainvälisesti määritelty tavoitetaso Suomelle, joka on tietyssä mielessä ”no man’s land” lännen ja idän välissä.

5) Väistöpaikkana toimivasta väestönsuojasta voidaan johtaa Suomen lentoliikennettä kaikissa olosuhteissa

Valitettavasti väistöpaikasta ei voida johtaa Suomen lentoliikennettä kaikissa olosuhteissa. Jo tulipalo voi tehdä sen mahdottomaksi. Maailmalla lentoliikenteen johtaminen on turvattu hajauttamalla tämä kriittinen toiminto eri toimipisteisiin.

6) Ensimmäiset vapaaehtoiset aloittivat Helsinki-Vantaalla jo 8.1.2015

Mitään vapaaehtoisia ei ole, vaan henkilöstö on vastustanut siirtoa johdonmukaisesti alusta alkaen. Käytännössä henkilöstö on pakotettu siirtymään, mikäli haluaa työsuhteensa jatkuvan – ensin siirtyvät ”vapaaehtoisina” määräaikaiset, joiden työsuhdetta ei jatketa, elleivät he siirry. Suomessa on myös kymmenien työttömien lennonjohtajien reservi, josta voi palkata ns. ”vapaaehtoisen” opettelemaan aluelennonjohtajan työtä.

7) Finavia säilyy kilpailukykyisenä, kun aluelennonjohto siirretään

Mainitsinkin jo, että kilpailukykyisinä säilyvät lähinnä johdon palkat ja palkkiot. Nämä siirron ”jo v. 2015 tuomat säästöt” eivät näy asiakkaille (lentoyhtiöille), vaan Finavia on vastikään korottanut ns. Unit Rate’a.

Lisäksi tulee huomata, että Finavia on epäonnistunut suurten asiakkaiden saamisessa, jotka käyttävät mieluummin muita Pohjoismaiden kenttiä, vaikka Suomen Unit Rate on esim. Ruotsia ja Tanskaa edullisempi. Näin ollen asiakkaiden saaminen ei ole kiinni pelkästään halvemmasta hinnasta ja kustannusten painamisesta alas, kuten Finavia kuvittelee.

8) Finavia ei ole aikeissa siirtää aluelennonjohtopalveluja ulkomaille

Päinvastaisista väitteistään huolimatta Finavia haluaa siirtää lennonvarmistuksemme ulkomaille, Viroon, sillä Virossa on halvemmat työvoimakustannukset. Finavian johtaja on tosin väittänyt, että Suomi on nyt lisännyt kilpailukykyään niin, että voi valvoa myös Viron ilmatilaa. Väite on absurdi.

Väitteen varjolla on kuitenkin viety eteenpäin ulkoistamisen edellytyksiä. Suomi on tehnyt puitesopimuksen Viron kanssa yhteistyöstä lennonvarmistuksessa, ja lentoliikennestrategiassamme mainitaan osallisuus kansainväliseen yhtiöön, joka tarjoaa lennonvarmistuspalveluja yli valtion rajojen.

9) On yhdentekevää, mistä maasta palvelu tulee

Turvallisuussyistä Suomella pitää olla oma, hajautetusti toimiva lennonvarmistus. Tämä on tärkeää myös siksi, että Suomella on – muista maista poiketen – ns. integroitu lennonvarmistusjärjestelmä, jossa sotilas- ja siviili-ilmailulla on yhteinen lennonvarmistus. Jopa kriisi- tai sotatilanteessa tarvitsemme edelleen myös siviilipuolen osaamista.

10) Helsinki-Vantaalla työskentelee tuhansia turvallisuusalan osaajia

Niin työskentelee (esim. turvatarkastajia). Nämä turvallisuusalan työntekijät eivät kuitenkaan takaa lennonjohtajien turvallisuutta ja lennonjohdon jatkumista poikkeustilanteissa.